Suomen Kylät ry on nostanut pöydälle merkittävän ehdotuksen kansallisen etätyöstrategian laatimisesta, mikä avaisi Suomelle portit toimia etätyön mallimaana Euroopassa. Järjestö näkee, että kaikki edellytykset menestykseen ovat olemassa, mutta tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja koordinoitua ohjausta valtion tasolta. Etätyöskentelyn merkitys on kasvanut valtavasti viime vuosina, erityisesti digitaalisten ratkaisujen kehityksen myötä, minkä ansiosta yhä suurempi osa suomalaisista voi tehdä työtään paikasta riippumatta. Kansallinen strategia antaisi selkeät suuntaviivat sille, miten Suomi voi hyödyntää etätyön potentiaalia koko maan elinvoiman vahvistamiseksi ja alueellisen tasa-arvon parantamiseksi.
Suomen Kylät ry on aktiivisesti seurannut viime aikoina mediassa käytyä kiivasta etätyökeskustelua, joka on ajoittain keskittynyt liiaksi poliittisiin näkökulmiin ja työntekijöiden moittimiseen. Paikalliskehittämisen puolestapuhuja ja kylätoiminnan kattojärjestö muistuttaa päättäväisesti, että etätyö vahvistaa koko Suomen elinvoimaa, mikä on kaikkien suomalaisten yhteinen etu. Etätyöskentely mahdollistaa suomalaisille sujuvan ja omannäköisen elämän rakentamisen kaikkialla Suomessa, olipa kyse sitten maaseudusta tai kaupungeista.
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen korostaa toivettaan nähdä etä- ja hybridityöstä käytävässä keskustelussa enemmän aitoa yhteistyötä ja yhteistä, rakentavaa tahtotilaa eri toimijoiden välillä. Louhelainen toteaa avoimesti, että mediassa pyörivän poliittisesti värittyneen keskustelun sijaan olisi erittäin toivottavaa nähdä valtionhallinnon, työmarkkinajärjestöjen, yritysten, kuntien, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen kokoontuvan saman pöydän ääreen valmistelemaan kansallista tahtotilaa ja konkreettisia suuntaviivoja. Selkeä linjaus on tarpeen sille, miten ja missä suomalaiset voivat työtään jatkossa tehdä. Hän painottaa, että Suomi tarvitsee kipeästi etätyöstrategian, joka on olennainen osa suomalaista seuraavaa menestystarinaa, luoden pohjaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille.
Suomi etätyön edelläkävijänä – Euroopan maaseutumaisin maa
Suomi on tunnetusti Euroopan maaseutumaisin maa, mikä antaa sille erinomaisen lähtökohdan toimia suunnannäyttäjänä sille, miten työ, asuminen ja hyvä elämä voidaan yhdistää uudella, innovatiivisella tavalla. Suomen Kylät ry:n kaukokatseisessa visiossa Suomi nousee Euroopan johtavaksi etätyön mallimaaksi, jossa työn tekeminen on mahdollista joustavasti kaikkialla maassa, ilman keinotekoisia rajoitteita. Etätyöskentely nähdään vahvana tukena hyvinvoinnille, osallisuudelle ja kestävälle aluekehitykselle, mikä on erityisen tärkeää koko maan tasapainoisen kehityksen kannalta. Työn tekemisen tavat rakentuvat jatkossa ensisijaisesti luottamuksesta, joustavuudesta ja ihmisten omannäköisestä elämästä, jolloin työnteko mukautuu elämäntilanteisiin, eikä päinvastoin.
Louhelainen nostaa esiin erityisen erikoisena pitämänsä seikan, että etätyökeskustelussa nostetaan usein esiin työntekijöiden moittiminen, vaikka työn tuottavuutta ei todellisuudessa mitata toimistossa vietettyinä tunteina, vaan sillä, mitä konkreettisesti saadaan aikaan. Hän muistuttaa, että kyse on enemmän osaamisen ja johtamisen kehittämisestä kuin yksittäisten työntekijöiden asenteista. Louhelainen huomauttaa, että etätyöskentely edellyttää paitsi uudenlaista, luottamukseen perustuvaa johtamista, myös työntekijöiltä entistä parempia työntekijätaitoja ja onnistunutta itsensä johtamista.
Elinvoimainen Suomi: Työntekemisen tavat tukevat ihmisten arkea ja yritysten menestystä
Etätyömahdollisuudet tarjoavat merkittäviä ratkaisuja ja uutta, innovatiivista käyttöä myös maaseutukuntien valitettavasti tyhjeneville kiinteistöille, luoden samalla suuria mahdollisuuksia uudenlaisille yhteisöllisille etätyökeskuksille eli hubeille. Nämä keskukset voisivat tarjota työpisteitä niin paikallisille kuin kauempaa tulleille etätyöläisille, edistäen samalla paikallisyhteisöjen kehitystä.
Suomen Kylät ry:ssä maalaillaan mielikuvaa elinvoimaisesta Suomesta, jossa työn tekemisen tavat ovat aidosti tukemassa ihmisten arkea, vahvistamassa yhteisöjen kasvua ja mahdollistamassa yritysten menestymisen kaikkialla maassa. Järjestö näkee erittäin keinotekoisena ajatuksen etätyömahdollisuuksien kaventamisesta pelkästään sen vuoksi, ettei kaupunkien keskustat näivettyisi. Digitalisaatio ja etätyöskentelyn mahdollistama järjestelmien jatkuva kehitys ohjaavat vääjäämättä ihmisten käyttäytymistä ja valintoja toiseen suuntaan, kohti suurempaa joustavuutta ja paikasta riippumattomuutta.
Louhelainen summaa yhteen etä- ja hybridityön keskeiset hyödyt, korostaen niiden uudistavaa vaikutusta työelämään, alueellisen tasa-arvon vahvistamista ja elinvoiman turvaamista koko Suomessa. Hän mainitsee myös, että ne samalla hillitsevät muuttotappiota, vähentävät ilmastopäästöjä työmatkojen vähentymisen myötä ja lisäävät yleistä hyvinvointia. Suomen Kylät ry:ssä etätyötä on tehty jo vuosikymmenten ajan, mikä antaa järjestölle vahvan pohjan arvioida sen toimivuutta. Louhelainen vakuuttaa, että etätyö toimii, mutta tunnistaa samalla realistisesti, että se ei ole sovellettavissa kaikille aloille tai tehtäville.
Etätyön ekosysteemin luominen – MDI:n MATTI-hanke
Suomen Kylät ry:ssä on vahva tahto edistää ajatusta, jonka mukaan Suomi voi näyttää muulle maailmalle esimerkkiä hyvässä ja toimivassa etätyössä ja siihen liittyvissä käytännöissä. Ehdotus kansallisesta etätyöstrategiasta ei ole uusi, vaan se on ollut esillä jo aiemminkin, ja järjestö tunnistaa selkeän tarpeen nostaa esitys uudelleen laajempaan keskusteluun. Kansallinen etätyöstrategia oli itse asiassa mukana jo vuonna 2022 päättyneen, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toteuttaman MATTI-hankkeen (Monipaikkaisen työn ja asumisen uudet mahdollisuudet) politiikkasuosituksissa. Tämä osoittaa, että tarve strategialle on tunnistettu jo pidempään ja asiantuntijoiden keskuudessa.
Koska Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa, Suomen Kylät ry:ssä uskotaan vakaasti, että meillä on kaikki edellytykset näyttää muulle maailmalle, miten etätyöskentely voi tosiasiallisesti vahvistaa sekä maaseudun että kaupunkien elinvoimaa ja kehitystä. Tämän pitää tapahtua yhdessä, kaikkia osapuolia hyödyttäen, ei toisiaan vastaan kilpaillen tai asetellen.
Etätyön hyödyt ja mahdolliset kehityskohteet
Etätyö tarjoaa useita merkittäviä etuja niin työntekijöille kuin työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Strategian tavoitteena tulisi olla näiden hyötyjen maksimointi, samalla kun tunnistetaan ja ratkaistaan mahdolliset haasteet.
Tässä listauksessa on esitelty etätyön keskeisiä hyötyjä, jotka tulee ottaa huomioon kansallista strategiaa laadittaessa:
- Työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen: Etätyö lisää joustoa arkeen, mahdollistaen työnteon rytmittämisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
- Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden paraneminen: Tutkimukset ovat osoittaneet, että etätyö voi lisätä työtyytyväisyyttä ja parantaa koettua työn tehokkuutta hyvän johtamisen tukemana.
- Alueellinen tasapaino ja muuttoliikkeen hillitseminen: Mahdollisuus asua missä tahansa Suomessa helpottaa osaajien löytämistä maaseudulle ja hidastaa muuttotappiota.
- Kustannussäästöt ja ympäristöhyödyt: Työmatkaliikenteen väheneminen säästää aikaa ja rahaa sekä vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä. Lisäksi yritykset voivat säästää toimitilakustannuksissa.
- Osaajapulan helpottaminen: Paikkariippumaton rekrytointi avaa yrityksille laajemman työntekijäpotentiaalin, helpottaen samalla osaajapulaa.
Louhelainen päättää ajatuksensa toteamalla inspiroivasti, että etätyö todella elävöittää kyliä, tuo kaivattua työtä ja uusia asukkaita pieniin kuntiin, mikä on elintärkeää maaseudun säilymisen kannalta. Samalla se tarjoaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden rakentaa hyvää, omannäköistä elämää kaikkialla Suomessa. Hän muistuttaa vielä, että tämä panostus elinvoimaan ja alueelliseen tasa-arvoon on samalla merkittävä panostus myös kokonaisturvallisuuteen, sillä koko maan asuttuna pitäminen on kansallinen etu.
Lähteet: Suomen Kylät ry:n lausunnot ja tiedotteet; MDI:n MATTI-hankkeen materiaalit; Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tiedot etätyöstä.
