Onko kännykkä liimautunut käteesi? Et ole yksin. DNA:n tuoreen Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen tulokset maalaavat kuvaa kansasta, joka tiedostaa yhä paremmin digilaitteiden hallitsevan aseman arjessa, mutta samalla kamppailee irti pääsyn vaikeuden kanssa. Huolestuttavinta on, että jo joka kolmas suomalainen (35 %) kokee puhelimen laskemisen pois kädestä vaikeana. Tämä luku alleviivaa sitä, kuinka syvälle taskussa kulkeva älylaite on juurtunut osaksi identiteettiämme ja päivittäisiä rutiinejamme.
Netin ja puhelimen äärellä vietettyä aikaa kertoo nyt rajoittavansa jo 27 prosenttia suomalaisista. Luku on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin vain vuosi sitten, mikä viittaa siihen, että digitaalinen hyvinvointi on nousemassa yhä keskeisemmäksi puheenaiheeksi. Ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistaa automaattisen selaamisen ja jatkuvan tavoitettavissa olemisen kulttuurin. Vaikka älylaitteet ovat tehneet elämästä sujuvampaa monilla osa-alueilla, niiden jatkuva läsnäolo vie huomiota muualta – jopa omasta itsestä.
Keskittymiskyvyn kalliit harharetket
Jatkuva digitaalisten laitteiden käyttö koettiin haittaavan keskittymistä peräti 42 prosentin mielestä. Irtautuminen netin ääreltä tuotti vaikeuksia 41 prosentille vastaajista. Nämä luvut eivät ole yllättäviä maailmassa, jossa notifikaatiot ja uutissyötteet kilpailevat jatkuvasti huomiostamme. Keskittymiskyvyn pirstaloituminen vaikuttaa niin työntekoon kuin vapaa-aikaankin.
Erityisesti 25–34-vuotiaat tuntevat, että digilaitteet häiritsevät heidän keskittymistään. Tämä ikäryhmä on usein työelämässä vaativissa tehtävissä ja perhe-elämän pyörteissä, missä jokainen katkeamaton hetki on kultaa kalliimpi. Nuorempi ikäluokka, 16–24-vuotiaat, sen sijaan erottuu aktiivisimpana rajoittajaryhmänä. Vilhelmiina Wahlbeck, DNA:n vastuullisuusjohtaja, pohtii, että tämä voi johtua nuorempien runsaasta viihtymiskäytöstä, jolloin haitat tulevat nopeammin esiin. Kun puhelinta käytetään paljon sosiaaliseen mediaan, sarjoihin ja muuhun viihteeseen, tarve säädellä käyttöä kasvaa.
Toisaalta Wahlbeck muistuttaa, että digilaitteiden käyttö on moninaista. Suuri osa ajasta kuluu arjen asioiden hoitamiseen digitaalisessa yhteiskunnassa, eikä kaikkea viihdekäyttöäkään voi leimata pahaksi. Tarkoitus onkin löytää kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus – käyttää laitteita, ei antaa niiden käyttää itseään.
Vapaapäivä ruudusta: Tulevaisuuden älykäytön ennusteet
Älylaitteiden ääreltä irtiottoa kaipaaville marraskuun ensimmäinen sunnuntai tarjoaa mahdollisuuden reflektointiin, kun DNA järjestää kolmatta kertaa Älyvapaapäivän. Päivän tavoite on yksinkertainen: parkkeeraa älylaitteesi edes hetkeksi ja pohdi suhdettasi niihin.
Ihmisten keinot rajoittaa digiaikaa ovat monipuolistuneet. Selkeästi suosituin keino on ruutuajan korvaaminen muunlaisella ajanvietteellä, johon turvautuu 60 prosenttia rajoittaneista. Tämä trendi on vahvistunut eniten viime vuodesta ja kertoo ehkä syvemmästä tarpeesta aitoihin, läsnäoleviin kokemuksiin. Erityisesti alle 35-vuotiaat ovat Wahlbeckin mukaan lisänneet elämäänsä ruuduista vapaata tekemistä.
Muita suosittuja keinoja ovat puhelimen pitäminen äänettömällä osan päivästä sekä ajan rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa. Unen laadun ja palautumisen merkitys on noussut esiin, ja yhä useampi haluaa siirtää digitaalisen maailman ärsykkeet pois makuuhuoneesta.
Vaikka irtioton tarve kasvaa, tulevaisuus on yhä digitaalisempi. Kyselyyn vastanneet uskovat, että älypuhelimen käyttö esimerkiksi maksamiseen sekä kodin etävalvontaan ja -hallintaan tulee kasvamaan seuraavien kahden vuoden aikana. Laitteet eivät siis katoa, vaan niiden käyttö muuttuu yhä välttämättömämmäksi osaksi arkea. Tämä tekee tasapainon löytämisestä entistäkin tärkeämpää.
Digitaidot turvaksi arjessa
Digilaitteiden järkevä käyttö edellyttää paitsi omaa itsekuria, myös riittäviä digitaitoja. DNA onkin panostanut nuorten digiarjen tukemiseen luomalla yhdessä Plan International Suomen kanssa digitaitojen pelikortit. Kortit on suunnattu kouluihin ja nuorten ryhmiin, jotta nuoret voisivat harjoitella turvallista ja fiksua laitteiden käyttöä.
Vilhelmiina Wahlbeck korostaa, että nuorten digitaitojen taso vaihtelee, ja siksi on elintärkeää tarjota tukea digiarjessa suunnistamiseen. Pelikortit ovat saavuttaneet jo suuren yleisön: niitä on jaettu lähes 5 500 pakkaa, ja ne ovat tavoittaneet opettajien palautteen perusteella yli 57 000 oppilasta. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten yritykset voivat tukea digitaalista sivistystä ja hyvinvointia.
Huolimatta vahvasta läsnäolosta digimaailmassa, suurin osa suomalaisten sosiaalisen median käytöstä on passiivista. Alle kymmenesosa vastaajista julkaisee aktiivisesti itse, ja 42 prosenttia seuraa muiden julkaisuja ja julkaisee itse vähän. Tämä passiivinen selaaminen on helppo tapa kuluttaa aikaa, mutta se voi myös ruokkia tunnetta siitä, ettei puhelinta voi laskea alas.
Pieniä tekoja digivapauteen: Vinkit parempaan arkeen
Irtiotto digilaitteista ei vaadi radikaaleja elämänmuutoksia. Pienillä, arkeen integroiduilla teoilla voi olla suuri vaikutus keskittymiskykyyn ja mielialaan. Kokeile näitä vinkkejä luodaksesi arkeen ”ruuduttomia hetkiä”:
- Tauko digistä: Aikatauluta ”ruuduton hetki” arjessa – esimerkiksi puolen tunnin tauko ilman puhelinta jokaisen neljännes- tai tuntityön jälkeen.
- Selkeä sijainti: Määritä puhelimelle selkeä paikka – ulkopuoliselle pöydälle tai laukkuun, jotta laitteeseen ei automaattisesti tartu.
- Äänet pois: Aseta ääni/ilmoitukset äänettömälle ajaksi – esimerkiksi palaverin tai keskittymisjakson ajaksi.
- Korvaava aktiviteetti: Korvaa hetket laitteelta muulla aktiviteetilla, kuten lyhyellä kävelyllä, vesihaulalaus–tauolla tai hengitysharjoituksella.
- Sopikaa säännöt: Hyödynnä yhdessä sovittuja digitapojen sääntöjä – esimerkiksi työyhteisössä sopikaa viestivapaasta ajasta, jolloin laite ei ole käytössä.
- Reflektoi: Pidä tauon jälkeen hetki reflektointia – mieti, miltä laitteesta irtaantuminen tuntui ja mitä huomasit: oliko rauhallisempi olo? Vai nousiko kaipaus nähdä mikä päivitys laitteessa odotti?
