Alustatyö on noussut merkittäväksi osaksi Suomen työmarkkinoita viime vuosina. Se on työmuoto, jossa työntekijät tarjoavat palveluitaan tai tuotteitaan digitaalisten alustojen kautta. Alustat voivat olla joko globaaleja, kuten Uber tai Airbnb, tai paikallisia, kuten Wolt tai Foodora. Alustatyö on erityisen suosittua palvelualoilla, kuten kuljetus-, ravintola- ja siivouspalveluissa.
Alustatyön määritelmä
Alustatyö on työmuoto, jossa työ tai palvelut välitetään digitaalisen alustan kautta. Työntekijät tarjoavat palveluitaan tai tuotteitaan asiakkaille alustan kautta, ja alusta toimii välittäjänä työntekijän ja asiakkaan välillä. Alustat voivat olla joko verkkosivustoja tai mobiilisovelluksia.
Alustatyössä työntekijät ovat usein itsenäisiä ammatinharjoittajia tai freelancereita, eivätkä he ole työsuhteessa alustan tarjoajaan. Tämä eroaa perinteisestä työsuhteesta, jossa työntekijä on työnantajan palveluksessa ja noudattaa työnantajan asettamia sääntöjä ja ohjeita.
Alustatyön hyödyt ja haasteet
Alustatyö tarjoaa monia etuja sekä työntekijöille että asiakkaille. Työntekijät voivat valita, milloin ja missä he työskentelevät, ja he voivat usein määrittää omat hinnansa. Asiakkaat puolestaan saavat palvelut nopeasti ja helposti, usein halvemmalla kuin perinteisten palveluntarjoajien kautta.
Alustatyössä on kuitenkin myös haasteita. Työntekijöiden oikeudet ja turvallisuus ovat usein epävarmoja, koska he eivät ole työsuhteessa alustan tarjoajaan. Tämä tarkoittaa, että he eivät välttämättä saa samoja etuja ja suojauksia kuin perinteisissä työsuhteissa, kuten sairauslomaa tai työttömyysturvaa. Lisäksi alustatyö voi olla epävarmaa ja epäsäännöllistä, ja tulot voivat vaihdella suuresti.
Alustatyön tutkimus Suomessa
Alustatyön luonne ja sen vaikutukset työntekijöiden autonomiaan ja epävarmuuteen ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena Suomessa. Jere Immonenin tutkimuksessa ”HRM models of online labor platforms: Strategies of market and corporate logics” tarkastellaan, kuinka online-työalustat hallinnoivat itsenäisiä työntekijöitä ja kuinka tämä vaikuttaa heidän autonomiaansa ja epävarmuuteensa. Tutkimus osoittaa, että alustat tasapainottavat toimintaansa markkinoiden ja yritysten institutionaalisten logiikkojen välillä käyttämällä erilaisia strategioita HRM-toiminnassaan. Eri tavoin hallinnoidut alustat markkinoidaan myös usein eri työntekijäryhmille, mikä viittaa siihen, että työntekijöiden autonomian taso ja laatu vaihtelevat alustojen välillä. Tämä saattaa vaikuttaa alustatyöntekijöiden odotuksiin alustoja kohtaan, oikeudenmukaisuuden kokemuksiin ja hyvinvointikokemuksiin.
Toinen merkittävä tutkimus on Annika Rosinin ”The right of a platform worker to decide whether and when to work: An obstacle to their employee status?”. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka alustatyöntekijän oikeus päättää, milloin ja missä he työskentelevät, vaikuttaa heidän työntekijästatukseensa. Tutkimus käyttää esimerkkinä Woltia ja Foodoraa ja analysoi aihetta suomalaisen sääntelyn ja EU-lainsäädännön valossa. Rosin väittää, että vaikka EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja ehdotus alustatyötä koskevaksi direktiiviksi pitävät alustatyöntekijän vapautta päättää, milloin ja missä he työskentelevät, todisteena heidän työntekijästatustaan vastaan, työntekijät voivat saada tämän statuksen nollatuntisopimusten sääntelyn kautta. Huolimatta siitä, että työsopimuksen solmiminen yleisesti edellyttää työntekijän sitoutumista työn suorittamiseen, nollatuntityöntekijät on nimenomaisesti ja poikkeuksellisesti vapautettu tästä vaatimuksesta. Koska kuriirit voidaan luokitella nollatuntityöntekijöiksi, heidän vapautensa valita, milloin ja missä he työskentelevät, ei estä heidän luokittelemistaan työntekijöiksi.
Johtopäätökset
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, joka kattaa erilaisia työmuotoja ja -tehtäviä. Se on osa laajempaa työelämän muutosta, jossa teknologia ja digitalisaatio muokkaavat työn tekemisen tapoja ja työsuhteiden luonnetta. Alustatyössä työntekijät tarjoavat palveluitaan digitaalisten alustojen, kuten sovellusten tai verkkosivustojen, kautta. Alustat toimivat välittäjinä työntekijöiden ja asiakkaiden välillä, ja ne voivat tarjota monenlaisia palveluita, kuten kuljetus-, ruoanlaitto-, siivous-, tai konsultointipalveluita.
Suomessa alustatyö on kasvava ilmiö, mutta sen laajuus ja vaikutukset ovat vielä osittain tuntemattomia. Alustatyössä korostuu työntekijän itsenäisyys ja joustavuus, mutta se voi myös tuoda mukanaan epävarmuutta ja haasteita. Työntekijän asema ja oikeudet voivat olla epäselviä, ja työehtosopimusten soveltaminen voi olla haastavaa. Alustatyö voi myös vaikuttaa työntekijän sosiaaliturvaan ja eläkkeeseen.
Suomen lainsäädäntö ei vielä täysin tunnista alustatyön erityispiirteitä, ja alustatyötä koskevat säännöt ja käytännöt ovat kehitysvaiheessa. Suomessa on kuitenkin tunnistettu tarve kehittää alustatalouden sääntelyä ja parantaa alustatyöntekijöiden asemaa. Esimerkiksi Työelämän pelisäännöt -sivustolla on tarjolla tietoa ja ohjeita alustatyötä koskevista kysymyksistä.
Alustatyön tulevaisuus Suomessa riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, lainsäädännön muutoksista ja työmarkkinoiden dynamiikasta. On tärkeää, että alustatyön kehitystä seurataan ja sääntelyä kehitetään tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi sekä edistää innovatiivisia ja joustavia työmuotoja.
Lähteet:
